Oikein kiva, jos osaat, mutta ethän kuitenkaan puhu niin. Talousihmiset puhuvat tyypillisesti aivan eri kieltä kuin muu henkilöstö. Perinteisesti talousviestintää ei ole kunnolla liitetty talouden asiantuntijan työhön, vaan se on jotain, joka katsotaan ’pomojen hommaksi’. Voin kuitenkin kertoa, että kaikki johtajat eivät välttämättä aina itsekään tiedä, mitä heidän käyttämänsä käsitteet täsmällisesti tarkoittaa. Sitten vaatikin jo aikamoista itsetuntoa esimerkiksi viiden työvuoden jälkeen nousta kokouksessa ylös ja kysyä ’mitähän tämä EBITDAR tarkoittaa?’
Toisin sanoen, emme edes tiedä, mitä kukakin ymmärtää ja mitä ei. Kuitenkin oletamme, että on olemassa jokin yhteinen businesskieli. Hyvä on jos olisi, mutta se ei valitettavasti useinkaan toteudu käytännössä.
Jos nyt ensin pilkotaan palasiksi ongelman ydin: Organisaation johtamisen perimmäinen tarkoitus on saada aikaan muutosta. Viimeistään Kotterin käänteentekevästä Leading Change teoksesta (1996) lähtien muutostutkijat ovat olleet yksimielisiä siitä, että muutosvalmiuden luominen henkilöstössä on ensiarvoisen tärkeää. Mikäli henkilöstö ei hyväksy muutosta, ollaan kohta vaikeuksissa. Itse asiassa juurikin muutosvastarinta on yksi merkittävimmistä syistä, miksi 70 % muutoksista epäonnistuu. Muutosvalmiuden luomiseen tarjotaan erinäisiä vaikutusstrategioita ja -ohjelmia, mutta ehdottomasti keskeisin keino on vakuuttava viestintä.
Millaista on vakuuttava viestintä?
Vakuuttava viestintä sisältää luonnollisesti paljon talouden käsitteitä, koska yrityksen perustarkoitushan on taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen. Yritystä ohjataan taloudellisten mittareiden avulla ja sen yksi tärkeimmistä tavoitteista on omistaja-arvon tuottaminen. Ilman talouden viestintää ei siis viestintä voi olla vakuuttavaa.
Monissa organisaatioissa henkilöstö tekee työn, mutta he eivät aina ymmärrä, miksi he tekevät juuri niin kuin tekevät, koska he eivät kykene sisäistämään taloudellista näkökulmaa riittävän hyvin. Elämme jatkuvassa muutoksessa ja tämä aiheuttaa myös turhaa muutosvastarintaa.
Talouden viestinnän tarkoitus on kaikessa yksinkertaisuudessaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen.
Vakuuttava viestintä on siis ehdottomasti ainakin sellaista, että vastaanottaja ymmärtää sen.
Keskeiset osa-alueet talouden viestinnässä ovat mm.
Viestin oikeanlainen ja oikea-aikainen sisältö: Kenelle, mitä, milloin, miksi?
Visuaalisuus ja tarinallisuus: nopeuttaa ja helpottaa asian ymmärtämistä, herättää uteliaisuutta, selkeyttää ja havainnollistaa, elävöittää, tekee asian muistettavaksi jne.
Välineet: Kasvokkain, video, sähköposti, kokous, tiedote, raportointijärjestelmä jne.
Vuorovaikutus, dialogi
Yllä oleva listantynkähän on oikeastaan itsestään selvä ja helppo hyväksyä. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että lista olisi merkittävästi hyödyllisempi, jos luettelon ilmaisisikin haasteiden muodossa. Silloin päästään vähän lähemmäksi ”aitoja tekemisiä”. Eräs haaste on se, että mistä tiedät, mikä on yksittäisen vastaanottajan taloudenlukutaito ja kuinka paljon yksilöllisiä eroja voi ylipäätään ottaa huomioon viestinnässä? Tai mieluummin toisinpäin: mihin pisteeseen asti raportointia voi ylipäätään yhtenäistää?
Toinen esimerkki haasteista on viestinnän välineet. Mitä raportoinnin ja/tai viestinnän keinoja tulisi soveltaa milloinkin? Jos esimerkiksi yrityksen intraan tiputetaan jokaisen kuukauden alussa ”jonain päivänä’ edellisen kuun toteutumat, niin sehän on vähän sama kuin heiteltäisiin postia ympäri metsää ja ’käy kerää sitten kun ehdit ja muistat’. Kun tarkoituksenhan piti nimenomaan olla se, että tarjotaan tilannekuva organisaatiosta täsmälleen yhtä aikaa kaikille, ennalta sovittuna ajankohtana, jotta siihen voidaan reagoida heti.
Oikeanlainen ja laadukas vuorovaikutus on se ydintavoite. On paljon haasteita, jotka kohdistuvatkin nimenomaan vuorovaikutuksen luomisen pulmallisuuteen.
Vuorovaikutuksen esteet
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että keskeisin este laadukkaalle vuorovaikutukselle on organisaation hierarkkinen rakenne. Sehän ei ole mikään uusi, saati minun oma oivallus. Tämä asia vaan ei (syystä jonka arvaan) tunnu menevän perille. Mutta siis jälleen kerran: Tieto ei edelleenkään kulje alhaalta ylös organisaatioissa, joita johdetaan ylhäältä alas. Eikä ikinä tule kulkemaan.
Tähän kun lisätään vielä viestinnän perusongelmat kuten se, että viesti ei välttämättä tavoita kaikkia, ihmisten kapasiteetti vastaanottaa viestiä, puhumattakaan viestin sisällön oikeellisuudesta ja täsmällisyydestä saati vastaanottajan kyvystä pyytää oikeaa tietoa.
Miten meidän kuuluisi sitten puhua ei-talousihmisille niin, että he ymmärtävät ja pystyvät osallistumaan keskusteluun? Ei ainakaan numerojargonia. Asiat on hyvä esittää tekemisinä. Mutta yksi tehokeino on esittää asia tarinan muodossa.
Tarinoittaminen
Tarinoittamisessa ei ole kyse satujen sepittämisestä. Kysymyksessä ei siis ole fiktio. Voidaan puhua myös kertomuksesta. Hyvä kertomus on ymmärrettävä ja se on jonkin tapahtumakulun esitys. Sillä on selkeä alku, keskikohta ja loppu. Sillä on myös eheä juoni. Lisäksi se usein sisältää anekdootteja, analogioita yms., joiden tarkoitus on elävöittää kerrontaa ja tehdä viestistä ymmärrettävämpi. Kertojan tulee ottaa lukija tai kuulija huomioon ja kertomus on kerrottava siten, että se muodostaa selkeän kokonaisuuden vastaanottajan mielessä.
Kertomus on siis vuorovaikutuksen väline, sillä kertomalla jaetaan ja tehdään ymmärrettäväksi kokemuksia, luodaan luottamusta ja ylläpidetään ryhmiä. Miten muuten tekisimme kokemusta ymmärrettäväksi?
Taloushallinnon asiantuntijat sanovat usein, ettei heillä ole aikaa analysointiin saati tarinan luomiseen. Tottahan se on, että eräs vakuuttavan talouden viestinnän peruspilareista on tiedon tuoreus. Tämä tarkoittaa valitettavan usein käytännössä sitä, että taloudenasiantuntijalle jää itselleen noin 10 minuuttia aikaa analysoida talousraportit ennen jakelua. Siinä ajassa ei tosiaan pysty luomaan mitään tarinallista suurteosta, joka avaa kaikkien silmät ja herättää niin suuren mielenkiinnon, että ihmiset lukevat sitä jännittyneinä koko viikonlopun. Tai itse asiassa – miksi ei?
Liiketoiminnan ymmärtäminen
Väittäisin, että liian usein merkittävä haaste taloushallinnon asiantuntijoilla on se, että he eivät ymmärrä liiketoimintaa riittävän hyvin. Eli on tapahtunut jako ’liiketoiminnan ymmärtäjät – talouden ymmärtäjät’ välillä. Ihan näin jyrkkää se ei saisi olla. Taloushallinnon asiantuntijan näkökulmasta rahaprosessi pitää kyetä yhdistämään operatiivisen prosessin kanssa. Se helpottaa huomattavasti myös tarinoittamista.
Uskallan siis väittää, että jos tämän ’operatiivisen tarinan’ on kertaalleen luonut, niin sen viikoittainen tai kuukausittainen päivittäminen ja esittäminen tarinan muodossa ei ole enää niin aikaavievää.
Oletko tukemassa muutosta ja tuottamassa arvoa omistajille vakuuttavalla talouden viestinnälläsi ja siten varmistamassa yrityksen tavoitteiden saavuttamisen? Oletko pohtinut, miksi talouden viestisi ei mene perille?
Katso seuraavan talousviestinnän koulutuksemme aikataulu tästä.
Voit myös ladata Vakuuttavan talousviestinnän oppaamme lukeaksesi vinkkimme, kuinka saat talousviestistäsi kiinnostavaa ja ymmärrettävää.
Lataa opas tästä.
Kirjoittaja on TT Valmennuksen kouluttaja Hannamari Heino, KTM (Rahoitus), KM (Toiminnan kehittäminen),
HHJ Hyväksytty Hallituksen Jäsen
AKA Yleisauktorisoitu
Hannamari viimeistelee parhaillaan väitöskirjaa strategisesta johtamisesta. Väitöskirjassaan hän käsittelee mm. muutosvastarintaa, hierarkioita, hallitustyöskentelyä ja dynaamisia kykyjä.
Hänellä on pitkä johtamiskokemus eri toimialoilta. Tällä hetkellä hän toimii muun muassa kouluttajana aiheina johtamisen eri osa-alueet (ml. talousjohtaminen), suorituksen mittaaminen, HR, kiinteistönhallinta ja arvonmääritykset.
Comments